tiistai 24. marraskuuta 2015

Joulukortteja ja Villasukkia

Ihanaa marraskuu alkaa oleen lopuillaan, ensilumikin saatiin jo maahan! Viime viikko meni ahkerasti peruskuntoa etsiessä salilla. Minä en voi muuta kun todeta, että kyllä tuo liikunnan mahdollisuus on lahja ja pelastus. Enään ei siis kiristä eikä ahista.




Koska minä rakastan askartelua, niin meillä on lähestyvän joulun kunniaks askarreltu Joulukortteja. Paljon ei tarvinut tarvikkeita hommata kun edellisiltä vuosiltakin oli jäämistöä.
Hirmuinen määrä krääsää pöydällä odottamassa innokkaita käsiä. Mies sai toimia tekstittäjänä korteille. Hän joutui kyllä kuuntelemaan mitä pitää huomioida ennen tekstin kiinnittämistä. :)



Tälläisiä  niistä sitten tuli. Siittä onko kaikille vastaanottaja meidän toimesta en ole varma. Tää lähti siis taaslapasesta.












Viimeinkin kutominenkin taas maistuu. Tänään saatu aloitettua sukat ystävälle, jota en varmmasti ole kiittänyt tarpeeksi. No nämä lähtevät valmistuttuaan lämmittämään hänen jalkojaan.
Tykkään nimetä tekemiäni sukkia, nämä ovat SYDÄMESSÄ-sukat.


SYDÄMESSÄ

Lanka on 7veljestä
Värit musta ja sateenkaari
Silmukoita 44

1o 1n , 10 krs musta
1 krs kaikki oikein, musta
4 x broken seed kuvio,  ohje alla / yhteensä kudottuja kerroksia siis 12
(1 krs, kaikki oikein, musta
  1 krs, 1o 1n, sateenkaari
  1 krs, kaikki oikein, musta
  1 krs, 1n 1o, sateenkaari  )

1krs mustaa
Sydänkuvio  kuviossa näkyy aina yhden puikon (12s) mallikerta
Kuvio tuleesateenkaari langalla














































































































1 krs mustaa
broken seediä  2 mallikertaa
jonka jälkeen jatketaan vaihdetaan puikot 1 ja 4 joustin neuleelle 1o 1n jokakerrokselle (näille tulee myöhemmin kanta tilkku)
puikoilla  2 ja 3 jatketaan broken seediä. Tätä jatketaan  12 kerrosta (eli 3 mallikertaa broken seediä)

Tämän jälkeen puikoilla on sateenkaari lanka. Aloita kantatilkku mustalla. 7veljestä langan vyötteen ohjeella voi tehdä.

Kanta kavennusten jälkeen poimi mustalla silmukat sivusta.
Jatka päälliosaan (puikot 2 ja 3) broken seediä ja jalkapohjaan joka toinen kerros mustaa ja sateenkaarta.
Kavenna niin, että jalkapohjan puikoille jää 11 s/puikko. Jatka näin niin pitkään että teräosa on oikean mittainen.

Aloita nauhakavennukset (kuvio toistuu loppuun asti samana).
Ensimmäiset kavennukset tulee puikon 2 alkuun ja puikon 3 loppuun.
välikerros ilman kavennusta
kavennus 1 puikon loppuun, 2 puikon alkuun, 3 puikon loppuun, 4 puikon alkuun
välikerros ilman kavennusta (kavennukset jokatoinen kerros kunnes on 8 s, puikolla sen jälkeen joka kerroksella kavennus.


Onpa sekava ohje, mutta yrittäkää saada selvää. Kysykää jos ette ymmärrä :)





perjantai 13. marraskuuta 2015

Elämän pitäis kai olla värifilmi

Äärimmäisen rankka vuosi alkaa taittumaan loppusuoralle, onneksi. Ensivuodelle olen tilannut muutakin kuin hoikan ulkomuodon ja paksun lompakon, olen tilannut rauhaa, rakkautta ja mukavia iloisia tapahtumia. Viimenen vuosi on ollut kuin jostain B-luokan leffasta, vuoden sisään on haudattu useampi läheinen, oltu sairaalassa ja käyty siellä vieraana, juostu poliisi asemalla, opeteltu uudenlaista elämää ja uusi ammattikin pitäisi miettiä.

 Huomaan itsestäni, että henkiset voimavarat alkavat oleen pakkasen puolella. On ollut päiviä kun ahdistaa niin paljon, että ei meinaa edes henki kulkea ja kaikki on vaan harmaata ja taas harmaata, en halua edes jutella kenellekään siinä hetkessä.
Mennyt isänpäivä toi taas mieleen muistoja ja tunteita. Kävimme haudalla viemässä kynttilät ja vietimme lasten kanssa mukavan päivän. Koskahan tämä asia helpottaa sisällä, ehkä vuoden päästä on jo helpompaa kun kaiken on kokenut jo kertaalleen?

 Yhtenä harmaana päivänäni (harmaat päivät ovat siis niitä kun on surullinen ja ahdistunut) kaupassa ihmisiä katsellessani mietin, että kuinkahan moni ihminen on sitä mitä hän ulospäin näyttää ja kuinka moni esittää? Mietin mitä kaikkea hymy saattaakaan kätkeä sisälleen? Voin vannoa, että minustakaan ei kukaan vieras edes huomaa olotilaani, niin hyvin minä roolini esitän, hymyilen ja nauran. Harmaana päivänä, omat ihmiset saattavat huomata, että olen vaisumpi kuin yleensä. Näille päiville olennaista on myös kokemus hauraudesta, jokin hyvin pieni asia saattaa särkeä koko kuoren. Onneksi näitä päiviä tulee yhä harvemmin.
 Juu ja minä kyllä tiedostan tämän harmaan osan elämästäni hyvin tarkkaan, toistaseksi "kotikonstein" on pärjätty.

Onneksi elämääni on siunaantunut ihmisiä joille kykenen sanomaan nämä asiat, vaikka he eivät välttämättä tuntemuksiani ole aina ymmärtäneetkään.

 Mutta nyt on päättynyt piinaavan pitkä sairasloma!!!, siis liikuntakielto leikkauksen jälkeen (kävely oli siis sallittua). Se on se asia, mikä palautti värit mun elämään ja oikean hymyn. Nyt loppu Netflixin katselu ja synkistely kotona. Mieli kiittää kunnon reenistä. Varovastihan tässä on aloteltava peruskunnon nostatuksella ja ainakin vuodenvaihteeseen on kyykyt ja nostot viel seläntakia pois pelistä.
Onneksi tällä naisella on ystävänä yks maailman hienoimmista miehistä, joka jaksaa opastaa mua noissa liikunta hommeleissa ja pitää vielä seuraakin salilla.

 Tänään mä sain pitkästä aikaa kudottuakin. Yritän laittaa jokupäivä ohjetta sydämellä tumppuihin ja näytille muutamat uudet sukat, jotka olen saanut nyt valmiiksi.
 Käsityömessupäivä oli myös tänään, messut oli mulle pettymys, odotin hyviä lankatarjouksia ja ideoita näpertämiseen mutta ei. Noh sain ostettua joulukortteihin loput materiaalit niin nyt pääsee niitkin tekemään.

Eli luvassa ehkä synkistelyn sijaan askastelua ja kutomista, ehkä jopa kuviakin aiheesta.



"Askel askeleelt, mä kiipeen takas maailman 
valon tuntumaan
takasin sun luo, kuvan kerrallaan mä maalaan uusin värein uuden tarinan, kauniin maiseman ja mä tuun sun luo"

-Nikke Ankara-